Itä-Suomen yliopistolla on nyt uusi hieno organisaatio

Kuopion ja Joensuun yliopistojen hallitukset hyväksyivät eilen Itä-Suomen yliopiston organisaatiorakenteen. Tulee neljä tiedekuntaa. Niistä kolme on sellaisia, joissa on sekä Kuopion että Joensuun yliopiston nykyisiä laitoksia. Neljännessä on vain Joensuun yliopiston nykyisiä laitoksia.

Neljänteen tiedekuntaan, käyttäytymis- ja humanististen tieteiden tiedekuntaan on ripoteltu Itä-Suomen yliopiston vision näkökulmasta ongelmajäte. Ratkaisu on kiinnostava, sillä ennen maakuntayliopistoissa tehtävänjako oli se, että Kuopiossa on kova kama ja Joensuussa pehmeä, se mitä sanotaan humanismiksi. Organisaatiorakenteen myötä tästä pehmeästä päästään nyt eroon.

Ennen maine oli vähän se, että Kuopiossa on ihan ok lääkis ja Joensuussa niitä kiinnostavia perinteentutkijoita ja kulttuuritieteilijöitä. Tulevaisuudessa maine on se, että Kuopiossa on ihan ok lääkis ja sitten näitä mitä lie kehittäjiä, kai sieltä saa paperit, jos haluaa sosiaaliluukulle tädiksi.

Tosiasiassa Itä-Suomen yliopisto ei viene itäsuomalaista yliopistokulttuuria sen enempää eteen- kuin taaksekaanpäin vaan liikkuu lähinnä yliopistokulttuurin ulkopuolella, liike- ja elinkeinoelämän alueella. Sellaisena se ehkä innostaa aluetta jonkin verran. Ja ehkäpä sitä kuunnellaan yliopistojen rahoituspuolella enemmän tasavertaisesti ennen isompien yliopistojen kanssa.

Se, että kyseessä olisi erityisen merkittävä intellektuaalinen keskus, joka kuuluu, kuten julkaistu tavoiteluettelo kertoo, maailman 200 parhaimman yliopiston piiriin ja on sen lisäksi yksi maamme johtavista tiedeyliopistoista, on kehittämisretoriikkaan, jonka todentumiseen on pitkä, pitkä matka.

Ehkä Harvard ja Yale eivät ihan vielä joudu Itä-Suomen yliopistoa haastamaan...

Kuopion yliopisto arvioitiin äskettäin. Neljä laitosta sai arvosanan 6, kun arvosteluasteikko on 1-7. Helsingin yliopistossa yksittäiset laitoksetkin yltävät parempaan tulokseen eli saavat arvosanan 7. Tähän on syynä muun muassa se, että Helsingissä on panostettu aloihin, joista Itä-Suomessa hankkiudutaan eroon.

Ei tämä varmaan kaikin puolin huono ratkaisu ole. Maakunnan muun kuin lääketieteeseen suuntautuneen lahjakkaan nuorison opintopolun luulisi kuitenkin suuntautuvan tulevaisuudessa muualle kuin Itä-Suomen yliopistoon. Joensuun ylioppilaslehdessä paikalliset professorit totesivatkin, että kyseessä on katastrofi ja homma näivettyy muutamassa vuodessa.

Itä-Suomessa on erittäin hyvä toisen asteen ammatillinen koulutus sekä vahva ammattikorkeakoulu. Yliopiston suuntautuessa älyllisesti kovin vähän vetovoimaiseen toimintaan muilla kuin lääketieteen alueilla tuntuu ehkä järkevämmältä hakeutua vähemmän opintolainaa vaativiin koulutuksiin, joista pääsee myös alueen elinkeinorakenteen kannalta realistisempiin töihin. Pienet organisaatiot kun palkkaavat mieluummin tradenomeja kuin maistereita.